VANHAMÄKI SÄÄTIÖ

Vanhamäki on merkittävä osa Suonenjoen paikallishistoriaa

Vanhamäki säätiö – yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elävää kulttuuriperintöä

Vanhamäki säätiö on Suonenjoella toimiva säätiö, jonka tehtävänä on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, tukea lasten ja nuorten hyväksi tehtävää toimintaa sekä pitää huolta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Vanhamäen päärakennuksesta ja pihapiiristä.

Toimintamme perustuu yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen, vastuullisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Haluamme, että Vanhamäki on elävä, helposti lähestyttävä ja eri-ikäisiä ihmisiä yhdistävä paikka. Teemme yhteistyötä kaupungin, oppilaitosten, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Meille hyvinvointi syntyy käytännön teoista, kohtaamisista ja mahdollisuudesta osallistua.

Maksutonta toimintaa lapsille ja perheille

Järjestämme lapsille ja perheille maksuttomia tapahtumia, kuten Halloween- ja joulutapahtumia sekä lastendiskoja. Haluamme tarjota yhteisiä kokemuksia ja tekemistä, johon jokaisella perheellä on mahdollisuus osallistua taustastaan tai taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.

Tarjoamme tilojamme maksutta paikallisille yhdistyksille, jotka järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Näin voimme auttaa yhdistyksiä toteuttamaan harrastuksia, kokoontumisia ja muuta hyvinvointia edistävää toimintaa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Olimme mukana myös Suonenjoen lukion järjestämässä Mansikka Race -tapahtumassa. Lisäksi osallistumme omalla talkoopanoksellamme Suonenjoen kehittämishankkeeseen ja muihin yhteistä hyvää edistäviin toimiin.

Yhdessä Suonenjoen kaupungin kanssa järjestämme matalan kynnyksen höntsäliikuntavuoroa. Toiminnassa tärkeintä eivät ole tulokset tai aiempi harrastustausta, vaan liikkumisen ilo, yhdessäolo ja mahdollisuus tulla mukaan omana itsenään.

Metsämansikka kutsuu leikkimään ja liikkumaan

Ylläpidämme Vanhamäen yhteydessä sijaitsevaa Metsämansikka-toimintapuistoa. Maksuton leikkipuisto tarjoaa lapsille ja perheille mahdollisuuden leikkiä, liikkua ja viettää aikaa luonnon keskellä.

Vanhamäen pihapiiri eläimineen, ulkoilualueineen ja yhteisine tapahtumineen tarjoaa perheille helposti saavutettavaa tekemistä sekä tukee lasten luontosuhteen vahvistumista. Metsämansikka ja muu pihapiiri ovat tärkeä osa Vanhamäen tunnelmaa – täällä luonnossa liikkuminen, leikki ja yhdessäolo kuuluvat kaikille.

Vanhamäki on myös oppimisympäristö

Vanhamäki tarjoaa nuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään ja oppia käytännön tekemisen kautta. Otamme aktiivisesti vastaan TET-harjoittelijoita ja pyrimme tarjoamaan heille monipuolisia, vastuullisia ja mielekkäitä työtehtäviä. Haluamme antaa nuorille myönteisiä kokemuksia työelämästä, vastuunkannosta ja omien vahvuuksien löytämisestä.

Teemme yhteistyötä Ammattiopisto Spesian Pieksämäen toimipaikan kanssa. Vanhamäki toimii kiinteistöhuollon opiskelijoille aitona ja monipuolisena oppimisympäristönä, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön työtehtäviä oikeassa toimintaympäristössä.

Yhteistyö hyödyttää sekä opiskelijoita että Vanhamäkeä. Samalla pystymme tarjoamaan erilaisille oppijoille mahdollisuuksia näyttää osaamistaan, saada onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa valmiuksiaan tulevaa työelämää varten.

Lasten ja nuorten toiminnan tukeminen

Säätiön säännöt mahdollistavat myös stipendien ja avustusten myöntämisen lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan toimiville paikallisille yhdistyksille. Tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää säätiön hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti.

Säätiön tehtävänä ei ole tehdä kaikkea itse. Haluamme mahdollistaa myös muiden tekemistä ja tukea paikallisia toimijoita, joilla on halua järjestää lapsille ja nuorille mielekästä toimintaa.

Elävää ja suojeltua kulttuuriperintöä

Vanhamäki säätiön tehtävänä on ylläpitää ja säilyttää tuleville sukupolville Vanhamäen kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus ja sitä ympäröivä pihapiiri.

Entinen kunnalliskodin päärakennus on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavan kohdeluettelossa rakennushistoriallisesti arvokkaaksi sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi. Rakennus on suojeltu myös Suonenjoen yleis- ja asemakaavoissa. Kaavamääräykset edellyttävät rakennuksen arvokkaan luonteen ja erityispiirteiden säilyttämistä sekä korjausten toteuttamista rakennusta vaalien.

Historiallisesta rakennuksesta ja Vanhamäen miljööstä huolehtiminen on yksi säätiön perustehtävistä. Tavoitteenamme on säilyttää Vanhamäen tunnelma ja kulttuuriperintö samalla, kun aluetta kehitetään vastuullisesti, kestävästi ja nykyajan tarpeisiin sopivaksi.

Vanhamäki ei ole vain säilytettävä rakennus tai pala historiaa. Se on elävä toimintaympäristö, jossa järjestetään tapahtumia, opitaan uutta, tehdään yhteistyötä ja rakennetaan tulevaisuutta.

Vastuullisesti kohti tulevaisuutta

Ympäristövastuu näkyy Vanhamäellä konkreettisina tekoina. Leader-rahoituksen avulla toteutettu 99,3 kWp:n aurinkovoimala tuottaa Vanhamäelle uusiutuvaa energiaa ja pienentää toiminnan ympäristövaikutuksia.

Aurinkovoimala on esimerkki siitä, kuinka historiallista ympäristöä voidaan kehittää nykyaikaisesti ja kestävästi sen arvokas luonne ja Vanhamäen tunnelma säilyttäen. Vanhan säilyttäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen eivät ole toistensa vastakohtia, vaan yhdessä ne mahdollistavat alueen pitkäjänteisen kehittämisen.

Toimintamme perusta

Säätiön sääntöjen mukaisesti toimintamme kolme perustehtävää ovat:

lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäminen
lasten ja nuorten hyväksi tehtävän toiminnan tukeminen
Vanhamäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan päärakennuksen ja pihapiirin ylläpitäminen

Toteutamme tehtäväämme tarjoamalla maksuttomia kokoontumistiloja, järjestämällä lapsi- ja perheystävällistä toimintaa, tekemällä yhteistyötä yhdistysten ja oppilaitosten kanssa sekä toteuttamalla säätiön tarkoitusta edistäviä hankkeita.

Toiminnan jatkuvuutta turvataan avustuksilla, lahjoituksilla, hankerahoituksella ja säätiön omistamien tilojen käytöstä saatavilla tuloilla. Taloudellinen toiminta ei ole säätiön päämäärä, vaan keino ylläpitää Vanhamäkeä ja toteuttaa säätiön yleishyödyllistä tarkoitusta pitkäjänteisesti.

Vanhamäki säätiö haluaa olla aktiivinen osa Suonenjokea – paikka, jossa lapset ja nuoret saavat kokemuksia, perheet viettävät aikaa yhdessä, ihmiset kohtaavat ja hyvät ajatukset muuttuvat yhteiseksi tekemiseksi.

Pidämme huolta Vanhamäestä, jotta Vanhamäki voi pitää huolta ympärillään olevasta yhteisöstä.

HISTORIA

Vaivaismajasta monipuoliseksi toiminnan keskukseksi

Suonenjoen Vanhamäen historia ulottuu 1900-luvun alkuun. Alueen eri vaiheet kertovat suomalaisen sosiaalihuollon muutoksesta: vaivaishoidosta kunnalliskotien ja vanhainkotien kautta lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä nykyiseen avoimeen ja yhteisölliseen toimintaan.

Vaivaismaja

Vanhamäen tarina alkoi vuonna 1904, kun Suonenjoen kunta osti Jauhomäen kylässä sijainneen Ukkolan tilan pakkohuutokaupasta. Tila hankittiin kunnan ”yhteiseen hyvään tarkoitukseen”, ja sen päärakennukseen perustettiin vaivaismaja todellisen ja kiireellisen avun tarpeessa oleville. Olosuhteet olivat vaatimattomat, ja elämä perustui työntekoon, tiukkaan päiväjärjestykseen ja kuriin. Tilalle valmistui uusi vaivaistalon päärakennus vuonna 1914. Rakennuksessa oli hoidokkien huoneiden lisäksi johtajattaren asunto ja laitoksen taloustiloja.

Kunnalliskoti

Vuoden 1922 köyhäinhoitolain myötä vaivaistalo muuttui kunnalliskodiksi. Lain tavoitteena oli tehdä köyhäinhoidosta aiempaa inhimillisempää ja kehittää myös kotiin annettavaa apua. Käytännössä Vanhamäen toiminta muuttui kuitenkin aluksi vain vähän. Kunnalliskoti tarjosi suojaa ja hoitoa vanhuksille, pitkäaikaissairaille, mielenterveyden ongelmista kärsiville, vammaisille, lapsille ja tilapäisesti vaikeuksiin joutuneille. Se toimi samalla työ- ja ojennuslaitoksena niille, jotka velvoitettiin korvaamaan saamansa köyhäinapu työnteolla.

Työ oli keskeinen osa kunnalliskodin arkea. Työkykyiset hoidokit osallistuivat siivoukseen, pyykinpesuun, vaatteiden korjaamiseen, lämmitykseen, puutarhanhoitoon ja maatilan töihin. Kunnalliskodin ohjesääntö määräsi tarkasti myös asumisesta, hygieniasta, poistumisesta ja käyttäytymisestä. Vaikka vuoden 1922 laki korosti aiempaa inhimillisempää huolenpitoa, laitoksen elämä säilyi pitkään kurinalaisena ja yhteisön tarpeita korostavana.

Kunnalliskodin toiminta koki suuren muutoksen maaliskuussa 1927, kun päärakennus paloi perustuksiaan myöten. Tilalle päätettiin rakentaa paloturvallinen tiili- ja betonirakennus. Nykyinen, 1920-luvun klassismia edustava päärakennus valmistui vuonna 1930. Rakennukseen sijoitettiin talousosasto, naisten, miesten ja lasten osastot sekä johtajattaren ja muun henkilökunnan asuntoja. Rakennus on myöhemmin tunnistettu rakennushistoriallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Sotavuodet

Sotavuosina Vanhamäen tehtävä muuttui jälleen. Jatkosodan aikana kunnalliskodin päärakennus otettiin sotasairaalakäyttöön, ja kunnalliskodin asukkaita siirrettiin väliaikaisesti muun muassa Vaajaniemen kansakoululle, Sammalselän koululle ja Hännilän tilalle. Kunnalliskoti soveltui sairaalakäyttöön hyvin, sillä rakennuksessa oli sähkö, keskuslämmitys, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä tiloja leikkaus-, side-, röntgen- ja sterilointitoiminnoille. Se toimi 150-paikkaisena kirurgisena osastona ja myöhemmin ihotautien ja sukupuolitautien osastona.

Kunnalliskodin toiminta jatkuu

Sotien jälkeen asukkaat palasivat kunnalliskotiin. Päärakennuksen yleinen osasto jakautui naisten, miesten ja lasten osastoihin. Kunnalliskodissa hoidettiin myös synnytyksiä, koska Suonenjoella ei ollut tarkoitukseen sopivaa erillistä laitosta. Synnyttäjiä otettiin Vanhamäelle vuoteen 1954 saakka. Lastenosasto, jossa oli enimmillään toistakymmentä lasta ja koulutettu lastenhoitaja, lakkautettiin 1950-luvun alkupuolella.

Vanhamäellä toimi lisäksi erillinen mielisairasosasto, joka oli rakennettu jo vuonna 1907. Osastoa laajennettiin vuonna 1939 kaikkiaan 20 hoitopaikalla. Vuoden 1952 mielisairaslain jälkeen potilaita alettiin siirtää kunnalliskodeista varsinaisiin mielisairaaloihin. Vanhamäen mielisairasosasto lakkautettiin vuonna 1959, jolloin sen potilaat siirrettiin Kuopion seudun B-mielisairaalaan.

Kunnalliskodin alkuperäinen sairasosasto sijaitsi Ukkolan tilan vanhassa päärakennuksessa, jossa oli 24 potilaspaikkaa. Rakennuksen olosuhteet olivat vaatimattomat, ja henkilöstöä oli vähän. Uusi 38-paikkainen sairasosasto valmistui vuonna 1961. Rakennuksessa oli kaksi asuinkerrosta sekä pohjakerros, johon sijoitettiin henkilökunnan ja potilaiden saunat sekä pyykinpesutilat.

Kunnalliskodin arkea leimasivat pitkään vähäinen henkilöstö ja asukkaiden osallistuminen päivittäisiin töihin. Hoitajat myös asuivat Vanhamäellä, ja henkilökunnalla oli asumisvelvollisuus aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 1956 valmistui erillinen henkilökunnan asuntola. Hoitotyö alkoi vähitellen ammatillistua, henkilöstömäärä kasvoi ja työjärjestelyt kehittyivät. Yövalvonta yleisellä osastolla alkoi vuonna 1967. Samana vuonna kunnalliskodissa työskenteli 22 henkilöä, vuonna 1971 työntekijöitä oli 26 ja vuonna 1974 jo 30.

Suunta vanhainkodiksi

1950- ja 1960-luvuilla kunnalliskodin luonne alkoi muuttua. Aiemman sekalaitoksen sijasta toiminta painottui yhä selvemmin vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitoon, ja käyttöön vakiintui vähitellen nimitys vanhainkoti. Myös asukkaiden arki muuttui. Vanhamäelle hankittiin sanoma- ja aikakauslehtiä, televisio, askarteluvälineitä ja kangaspuita. Kyläyhteisöt, seurakunnat ja yhdistykset järjestivät vierailuja, hartauksia, kinkereitä ja juhlia. Myöhemmin asukkaat tekivät käsitöitä myyjäisiin, joiden tuotoilla järjestettiin yhteisiä retkiä.

Maatalous oli vuosikymmenten ajan tärkeä osa Vanhamäen toimintaa ja toimeentuloa. Tilalla oli lypsykarjaa, sikoja ja hevosia, ja pelloilla kasvatettiin viljaa, perunaa, vihanneksia ja juureksia. Hoidokit osallistuivat maatilan, puutarhan ja ruokahuollon töihin kykyjensä mukaan. Maatalouden avulla kunnalliskoti pyrki mahdollisimman suureen omavaraisuuteen, ja maatilalta hankittiin laitokselle maito-, vilja- ja lihatuotteita. Kunnalliskotien yhteydessä toimineet maatilat lopetettiin 1960-luvun lopulla, minkä jälkeen Vanhamäen peltoja ja navetta vuokrattiin ulkopuoliseen käyttöön.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Vanhainkotitoiminta jatkui Vanhamäellä vuoteen 1995 saakka, jolloin asukkaat muuttivat uusiin tiloihin Suonenjoen keskustaan. Tyhjentyneille rakennuksille etsittiin uutta käyttöä. Samana vuonna Suonenjoen kaupunki antoi alueen määräajaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin käyttöön. Ensimmäisenä kesänä Vanhamäellä järjestettiin lastenleirejä, joihin osallistui satoja lapsia. Toiminta laajeni pian nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoimintaan, koulutuksiin sekä lasten ja perheiden tukemiseen. Vuonna 1997 Suonenjoen kaupunki lahjoitti noin kymmenen hehtaarin alueen rakennuksineen MLL:n Pohjois-Savon piirille käytettäväksi lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön.

MLL:n aikana Vanhamäestä kehittyi monipuolinen toimintakeskus. Alueella järjestettiin leirejä, perhetoimintaa, työpajatoimintaa, vapaaehtoistyötä ja kansainvälistä nuorisovaihtoa. Vanhoja rakennuksia kunnostettiin ja uusia toimintaympäristöjä rakennettiin. Tallitoiminta alkoi vuonna 1998, täysimittainen ratsastusmaneesi valmistui vuonna 2004 ja myöhemmin alueelle rakennettiin monitoiminen Syke-talo. Luonto, eläimet, viljely ja yhteisöllinen tekeminen muodostuivat Vanhamäen toiminnan erityisvahvuuksiksi.

Säätiön perustaminen

Vuonna 2004 perustettiin Vanhamäki säätiö lastensuojelupalveluiden tuottajaksi. Säätiön ylläpitämä lastenkoti aloitti toimintansa samana vuonna, ja myöhemmin mukaan tulivat myös alaikäisten lasten ja nuorten pakolaistyö, perhetyö, tukiasuminen sekä muut lasten, nuorten ja perheiden toiminnat. Vuoden 2012 alussa MLL:n piirien yhdistyessä Järvi-Suomen piiriksi, lahjoitettiin Vanhamäen kiinteistöt säätiölle, joka jatkoi alueen palvelutoimintaa sekä Vanhamäen pihapiirin ylläpitoa.

Lastensuojeluliiketoiminnan päätyttyä vuonna 2025 Vanhamäki säätiön toimintaa on suunnattu entistä vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden avoimeen toimintaan, yhteisöllisyyteen ja Vanhamäen alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Nykyinen toiminta rakentuu alueen vahvuuksille: historialliseen miljööseen, luontoon, yhdessä tekemiseen ja paikallisiin kumppanuuksiin.

Vanhamäen yli satavuotinen historia muodostaa jatkumon, jossa toimintamuodot ovat vaihtuneet, mutta perusajatus on säilynyt. Vuonna 1904 yhteiseen hyvään hankittu Ukkolan tila on palvellut vaivaismajana, kunnalliskotina, sotasairaalana, vanhainkotina, lastensuojelun ja perhetyön keskuksena sekä yhteisöllisen toiminnan ympäristönä. Vanhamäki on merkittävä osa Suonenjoen paikallishistoriaa ja edelleen elävä, uudistuva paikka, jonka kehittämisessä yhdistyvät historia, hyvinvointi ja yhteisön hyväksi tehtävä työ.